KKO:n ratkaisu palkan yksipuolisesta alentamisesta

23.1.2015 antamassaan ratkaisussa KKO 2015:7 korkein oikeus otti kantaa siihen, millä edellytyksillä työnantajalla on oikeus alentaa työntekijän palkkaa yksipuolisesti.

Kyseisessä tapauksessa työnantaja oli irtisanonut asiakkaan suorittaman palvelusopimuksen irtisanomisen vuoksi  kyseisiä palvelutehtäviä suorittavat työntekijät tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Ennen työsuhteen päättymistä työnantaja ja asiakas olivat kuitenkin solmineet uuden sisällöltään suppeamman ja hinnaltaan olennaisesti halvemman palvelusopimuksen. Tämän johdosta työntekijälle oli tarjottu uutta työsopimusta samoista töistä ja samassa toimipisteestä, mutta alemmalla palkalla. Työntekijän kieltäydyttyä hyväksymästä sopimusta, hänen työsuhteensa oli päättynyt työnantajan aiemmin suorittaman irtisanomisen johdosta irtisanomisajan päättyessä.

Asiassa oli riidatonta, että tarjolla oleva työ oli vähentynyt, koska uuden palvelusopimuksen mukaisesti niiden palvelutehtävien määrää, joita työntekijä oli tehnyt, oli vähennetty siten, että työtä tekemään tarvittiin enää yksi henkilö aikaisemman kahden asemesta.

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko työnantajalla vielä työntekijän työsuhteen päättyessä työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet irtisanoa hänen työsopimuksensa päättymään työn vähentymisen johdosta, kun tuolloin oli jo olemassa uusi palvelusopimus samoista joskin edellä kerrotulla tavalla määrällisesti vähäisemmistä palveluista.

KKO totesi ratkaisunsa perusteluissa, että koska uuden palvelusopimuksen perusteella tarjotut työtehtävät olisivat olleet samanlaisia samassa toimipisteessä suoritettavia tehtäviä kuin työntekijän aikaisemman työsopimuksen mukaiset tehtävät, toimipisteessä on ollut uudenkin palvelusopimuksen mukaan työtä yhdelle työntekijälle. Työnantajalla ei näin ollen ollut toimintaansa liittyvää perustetta työsopimuksen irtisanomiseen.

KKO:n mukaan oikeutta irtisanomiseen ei ollut myöskään taloudellisella perusteella vaikka työnantajan tekemä uusi palvelusopimus olisi muodostunut aikaisemmalla palkkatasolla tappiolliseksi. KKO totesi, minkä myös työnantaja oli myöntänyt, ettei kyseinen palvelusopimus muodostanut yhtiössä erillistä toiminnallista kokonaisuutta. Tästä syystä myöskään työn vähentymistä ei voitu tarkastella vain tämän kyseisen sopimuksen piirissä eikä pelkästään sen muodostuminen tappiolliseksi oikeuttanut työsopimuksen irtisanomiseen taloudellisella perusteella.

Edellä sanotuilla perusteilla KKO päätyi siihen, ettei työnantajalla ollut perusteita työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen enää työsuhteen päättyessä eikä muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta. Koska työnantaja ei ollut peruuttanut aikaisemmin suorittamaansa irtisanomista kummankaan työntekijän osalta, tämä velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä yhteensä kymmenen kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Esa Schön