KKO 2024:9 Työsopimus, työpalkka & tasapuolinen kohtelu

Tapauksessa KKO:2024:9 sairaanhoitopiiri oli maksanut samaa tai samanarvoista työtä tekeville ensihoitajille palkkaa erisuuruisesti ajalta 1.1.2014-16.8.2019. Korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat olivat siirtyneet 1.1.2014 työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaisella liikkeen luovutuksella sairaanhoitopiirin palvelukseen. 1.5.2014 alkaen sairaanhoitopiiri oli siirtynyt soveltamaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta kaikkien ensihoitajien osalta. Tämä tarkoitti sitä, että samaa työtä tekevien ensihoitajien tehtäväkohtainen palkka oli määritelty yhdenvertaisesti, mutta palkan erot johtuivat maksetuista palkan lisistä. Korkeampaa palkkaa saaneet saivat entisen palkan ja uuden tehtävänkohtaisen palkan erotusta kiinteän lisän tai rekrytointilisän. Liikkeen luovutuksen yhteydessä siirtyneiden ensihoitajien työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.4.2014. Vuosina 2016-2019 sairaanhoitopiiri oli ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla palkkaeroja ryhdyttiin poistamaan 1.1.2019 lukien.

Liikkeen luovutuksen perusteella oli arvioitava palkkaeron hyväksyttävyys, sekä se, että mikä oli kohtuullinen aika poistaa palkkaeroavaisuus. Käräjäoikeuden mukaan hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta koskien palkkausta ei ollut sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne. Taloudellisella tilanteella voi olla vaikutusta, kun arvioidaan palkkaerojen harmonisointiin tarvittavaa kohtuullista aikaa. Käräjäoikeus oli katsonut, että kohtuullinen harmonisointiaika olisi noin kaksi vuotta. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että palkkaero oli suuri. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että sairaanhoitopiiri oli rikkonut TSL 2:2.1 työntekijöiden tasapuolisen kohtelun velvoitetta 1.1.2014 lukien, koska se ei ollut poistanut palkkaeroa kohtuullisessa ajassa eikä se ollut esittänyt hyväksyttävää syytä menettelylleen.

Korkeimman oikeuden perusteluiden mukaan on myös otettava huomioon neuvoston direktiivi 2001/23/EY työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan ne luovuttajan oikeudet ja velvoitteet, jotka johtuvat luovutuksen tapahtuessa voimassa olleesta työsopimuksesta tai työsuhteesta, siirtyvät tällaisen luovutuksen seurauksena luovutuksensaajalle. Lisäksi korkein oikeus katsoi, että sairaanhoitopiiri on aloittanut palkkaharmonisointiin tähtäävät konkreettiset toimet jo vuonna 2016 kesällä, jolloin harmonisointisuunnitelma oli hyväksytty, ja tätä on voitu pitää riittävänä ja ymmärrettävänä toimenpiteenä. Korkeimman oikeuden mukaan ei ole mitään yleisesti hyväksyttävää enimmäisaikaa, jonka kuluessa harmonisointi koskien palkkaeroja tulisi tehdä, vaan kohtuullinen aika on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon kokonaisuus. Asiassa korkein oikeus siis katsoi, että sairaanhoitopiiri ei ollut menetellyt vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Korkein oikeus pitää myös uskottavana työnantajan selvityksen siitä, että työnantajalla ei ole ollut muita keinoja palkkaerojen tasoittamiseen. Yksi oikeusneuvos oli eri mieltä kohtien 8-15 osalta.

Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close