Työsuhteen aikana työntekijällä on velvollisuus pidättäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta. Kielto koskee kaikkea kilpailevaa toimintaa eli esimerkiksi työskentelyä työnantajan kilpailijalle, työntekijän omaa kilpailevaa yritystoimintaa samoin kuin sellaista harrastus- tai vapaaehtoistoimintaa, jota voidaan pitää työnantajan kanssa kilpailevana toimintana. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa koko työsuhteen ajan, mutta se ei estä työntekijää esimerkiksi solmimasta työnantajan kilpailijan kanssa työsopimusta työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä.
Kilpailevan toiminnan kielto päättyy työsuhteen päättyessä, jolleivat työnantaja ja työntekijä ole sopineet työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta kilpailukiellosta. Tällainen kilpailukieltosopimus voidaan kuitenkin solmia vain työsopimuslaissa säädetyillä edellytyksillä. Lain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä erityisen painavasta syystä. Tällaisena syy on käsillä esimerkiksi silloin, kun työnantajalla on tosiasiallinen tarve rajoittaa kilpailevaa toimintaa esimerkiksi liikesalaisuuden säilyttämiseksi tai sen vuoksi, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle omalla kustannuksellaan erityistä koulutusta, jota tämä voi hyödyntää myös kilpailijan palveluksessa. Pelkästään työnantajan halu rajoittaa työntekijöidensä siirtymistä kilpailijoiden palvelukseen tai näiden oman kilpailevan yritystoiminnan käynnistämistä ei ole laissa tarkoitettu peruste kilpailukieltosopimuksen solmimiselle. Laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti solmittu kilpailukieltosopimus on mitätön, eikä näin ollen velvoita työntekijää.
Kilpailukielto voi olla voimassa enintään yhden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Poikkeuksen tähän muodostavat kuitenkin yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tekevät ja tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevat työntekijät. Näiden kanssa on siten mahdollista sopia myös vuotta pidemmästä kilpailukiellosta.
Työnantaja on velvollinen suorittamaan työntekijälle rahallisen korvauksen kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta. Rajoitusajan ollessa enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle korvauksena vähintään 40 % palkasta vastaavalta ajalta, ja rajoitusajan ollessa yli kuusi kuukautta 60 % työntekijän palkasta. Korvaus on maksettava myös edellä mainituille johtavassa asemassa oleville työntekijöille, jos näiden kanssa on sovittu työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta.
Kilpailukiellon rikkomisesta seuraa työntekijälle velvollisuus korvata työnantajalle aiheutunut vahinko. Vaihtoehtoisesti kilpailukieltosopimuksessa on mahdollista sopia sopimussakosta, joka voi olla määrältään enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka. Tätä suurempi sopimussakko on mitätön enimmäismäärän ylittäviltä osin. Sopimussakon enimmäismäärää koskeva rajoitus ei kuitenkaan koske johtavassa asemassa olevia työntekijöitä, joiden kanssa on siis mahdollista sopia suuremmastakin sopimussakosta.
Jotta työntekijä olisi sidottu kilpailukieltosopimukseen, sen solmimisedellytysten on oltava voimassa vielä työsuhteen päättyessä. Jos lain tarkoittamaa perustetta kilpailukiellon tekemiselle ei tuolloin ole, sopimus ei velvoita työntekijää. Kilpailukieltosopimus ei ole voimassa myöskään siinä tapauksessa, että työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, eli työnantaja on esimerkiksi irtisanonut työsuhteen tuotannollisin ja taloudellisin perustein, tai työntekijä on purkanut työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen seurauksena. Tämän lisäksi työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituus on vähintään kaksi kuukautta, tai jos kilpailukiellon rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole irtisanomisoikeutta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Juristimme ovat kilpailukieltosopimusten asiantuntijoita. Olemme osallistuneet erilaisten kilpailukieltosopimusten laatimiseen ja hoitaneet lukuisia niihin liittyviä erimielisyystilanteita. Juristimme ovat myös kirjoittaneet aiheesta oikeudellisiin julkaisuihin sekä järjestäneet lukuisia kilpailevan toiminnan kieltoa ja kilpailukieltosopimuksia koskevia koulutuksia. Asiantuntemuksemme on käytettävissäsi olipa sitten kysymys kilpailukieltosopimuksen laatimisesta, sopimuksen tulkinnasta tai sitä koskevasta riidasta.
Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.