KKO 2022:16 Työsopimuksen salassapitoehto oli sitova ja kohtuullinen

Korkein oikeus arvioi 15.3.2022 antamassaan ratkaisussa KKO 2022:16 työntekijän työsopimukseen sisältyvän salassapitoehdon sekä siihen liittyvän sopimussakon sitovuutta ja kohtuullisuutta. Arvioitavassa tapauksessa kiinteistönvälittäjänä työskennelleen työntekijän työsopimukseen oli sisältynyt kilpailukieltoehto sekä salassapitoehto. Molempien ehtojen rikkomisesta oli työsopimuksen mukaan maksettava sopimussakkoa. Työntekijä oli perustanut oman kiinteistönvälitysyrityksen, johon oli siirtynyt työnantajayrityksen työntekijöitä sekä välitettävänä olleita myyntikohteita. Työntekijä oli hyödyntänyt yrityksensä toiminnassa työnantajayrityksen liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja.

Korkeimmassa oikeudessa oli kyse ensinnäkin siitä, oliko työsopimuksessa voitu sopia työntekijää sitovasti kilpailukieltoehdon lisäksi salassapitoehdosta sekä siihen liittyvästä sopimussakosta ja toiseksi siitä, oliko salassapitoehdon soveltamista pidettävä kohtuuttomana. 

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen jälkeistä aikaa koskevasta salassapitovelvollisuudesta

Korkein oikeus totesi arviointinsa lähtökohdaksi työsopimuslain 13 luvun 6 §:n, jonka mukaan työntekijän työsopimuslaista johtuvia etuja ja oikeuksia vähentävä sopimus on mitätön, ellei työsopimuslaista muuta johdu. Toisaalta korkein oikeus totesi aiemman ratkaisukäytäntönsä mukaisesti, että työsuhteen osapuolet saavat pääsääntöisesti järjestää keskinäisen suhteensa sopimuksella, ellei laista tai työehtosopimuksesta muuta johdu. 

Työsopimuslain 3 luvun 3 §:ssä säädetään työntekijän kilpailukiellosta työsuhteen aikana ja 3 luvun 5 §:ssä työsuhteen jälkeistä aikaa koskevasta kilpailukieltosopimuksesta. Työsopimuslain 3 luvun 4 §:ssä säädetään työntekijän salassapitovelvollisuudesta työsuhteen aikana. Työsopimuslaissa ei ole säädetty työsuhteen jälkeistä aikaa koskevasta salassapitosopimuksesta.

Ottaen huomioon säännösten tarkoituksen ja edellä todetut seikat korkein oikeus katsoi, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen jälkeistä aikaa koskevasta työntekijän salassapitovelvollisuudesta. Salassapitosopimusta ei tule rinnastaa kilpailukieltosopimukseen, ellei sopimus tosiasiassa rajoita työntekijän oikeutta hyödyntää ammattitaitoaan ja hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Korkeimman oikeuden arvion mukaan kyseisessä tapauksessa salassapitoa koskeva ehto ei ollut rajoittanut työntekijän oikeuksia edellä todetulla tavalla, joten ehtoa oli pidettävä lähtökohtaisesti sitovana.

Salassapitoehdon soveltaminen ei ollut kohtuutonta

Korkein oikeus arvioi tapauksessa edelleen sitä, tuliko ehtoa kohtuullistaa työsopimuslain 10 luvun 2 §:n perusteella. Työntekijä oli rikkonut salassapitoehtoa ja kilpailukieltoehtoa samassa yhteydessä. Ehdon kohtuuttomuutta puolsi korkeimman oikeuden mukaan se, että työntekijä oli jo määrätty suorittamaan kilpailukiellon rikkomisesta sopimussakkoa kuuden kuukauden palkkaansa vastaavan määrän. Toisaalta korkein oikeus otti huomioon sen, että työntekijä oli ottanut tietoisen riskin rikkoessaan salassapitoehtoa, minkä lisäksi hänelle oli odotettavissa hyötyä siirtyneiden välityskohteiden välityspalkkioista. Korkein oikeus katsoi, että salassapitoehdon soveltaminen ei ollut kohtuutonta.