KKO:n ratkaisu kilpailukieltosopimuksen solmimisedellytyksistä

Korkein oikeus otti 4.7.2014 antamassaan ratkaisussa KKO:2014:50 (ään. 3-2) kantaa kilpailukieltosopimuksen solmimisedellytyksiin. Ratkaistavana olleessa tapauksessa robotteihin perustuvia automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa olleen robottien ohjelmointitehtävässä toimineen insinöörin työsopimuksessa oli ollut kilpailukieltoehto, joka rajoitti hänen oikeuttaan neljän kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä tehdä työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa.

Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko työntekijä rikkonut kilpailukieltoa siirryttyään välittömästi työsuhteensa päättymisen jälkeen samalla alalla toimivan toisen työnantajan palvelukseen ja tähän liittyen siitä, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiseen. Kyseisen työsopimuslain säännöksen nojalla kilpailukiellosta saadaan sopia vain tällaisesta erityisen painavasta syystä ja sen vastaisesti solmittu kilpailukieltosopimus on mitätön.

Korkein oikeus viittasi ratkaisussaan työsopimuslain esitöihin ja totesi, että niiden mukaan kilpailukieltosopimuksen sallittavuus on yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, joita kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Peruste kilpailukieltosopimukselle voi näin ollen olla esimerkiksi silloin, kun työnantajalla on tarve estää yrityksessä kehitettyjen teknisten ratkaisujen tai asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten sisällön tuleminen kilpailijoiden tietoon.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella KKO totesi, että vaikka yhtiön toimittamat automaatiojärjestelmät rakennetaan yleisesti saatavilla olevia robotteja käyttäen ja niitä ohjaavat ohjelmat rakentuvat tavanomaisiin ohjelmistoratkaisuihin, eikä yhtiön pääasiallisiin toimituksiin näin ollen pääsääntöisesti liity edellä tarkoitettua tuotekehitystoimintaa, sen toiminnassa voi sinänsä olla sellaisia tehtäviä, joissa kilpailukieltosopimuksen käyttäminen voi olla hyväksyttävää. Näin siksi, että asiakasprojektien toteuttaminen perustui tarjouskilpailuun, johon liittyy joka tapauksessa sellaisia teknisiä ja taloudellisia liikesalaisuuksia, joissa yhtiöllä on salaisuuden säilyttämiseksi suojan tarve.

Tässä tapauksessa kysymyksessä olleelle työntekijälle ei kuitenkaan ollut KKO:n mukaan karttunut tämän pääasiallisesti suorittamassa robottien ohjelmointityössä sellaista tietotaitoa ja teknistä osaamista, jonka suojaaminen olisi kilpailullisesti tärkeää. Hän ei myöskään osallistunut tarjousten tekemiseen tai niiden suunnitteluun eikä näin ollen saanut tätäkään kautta haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tietoa. Kilpailukiellon sallittavuutta puolsi sen sijaan KKO:n näkemyksen mukaan työntekijän asema yhtiön tietojärjestelmän palvelimen pääkäyttäjänä. Tässä asemassa hänellä on ollut pääsy yhtiön kaikkiin tietojärjestelmiin ja muun muassa kilpailullisesti tärkeisiin ja suojattaviin tarjoustietoihin.

Edellä sanotuilla perusteilla ja ottaen huomioon myös yhtäältä yhtiön pienuudesta johtuva korostettu suojan tarve ja toisaalta työntekijän asema ja palkkaus sekä se, että yhtiö oli turvannut suojattavia tietoja myös salassapitosopimuksella, KKO:n enemmistö päätyi sille kannalle, ettei kilpailukiellolle ollut tässä tapauksessa asiassa huomioon otettavia seikkoja kokonaisuutena punnittaessa työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä.

Vähemmistöön jääneet jäsenet sen sijaan katsoivat, että yhtiöllä oli sen harjoittamasta liiketoiminnasta johtuva painava todellinen tarve suojella omia ja asiakasyrityksensä ammatti- ja liikesalaisuuksia, koska kysymyksessä olevalla työntekijällä oli toimenkuvansa mukaisesti ollut työssään pääsy yrityssalaisuuksina pidettäviin tietoihin. Myös vähemmistä olisi kuitenkin hylännyt työnantajan kanteen sillä perusteella, etteivät työntekijän entinen ja uusi työnantaja harjoittaneet toistensa kanssa kilpailevaa toimintaa niiden tuotantotekniikoiden ja kohdemarkkinoiden eroista johtuen.

Esa Schön

Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close