Työntekijällä on työsuhteen aikana lakisääteinen salassapitovelvollisuus. Sen mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Salassapitovelvoite on voimassa koko työsuhteen ajan ja päättyy työsuhteen päättyessä, jollei toisin ole sovittu. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijällä ei siten lähtökohtaisesti enää ole työnantajan liikesalaisuuksia koskevaa salassapitovelvoitetta. Sellaisten tietojen osalta, jotka työntekijä on hankkinut oikeudettomasti, salassapitovelvoite jatkuu kuitenkin myös työsuhteen päättymisen jälkeen ilman erillistä sopimistakin.
Liikesalaisuuden käsite määritellään liikesalaisuuslaissa. Sen mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan sellaista taloudellista arvoa omaavaa tietoa, joka ei ole tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa, ja jonka suojaamiseksi tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin.
Liikesalaisuuksia voivat käytännössä olla esimerkiksi asiakaskohtaiset yksikköhinnat, koneen piirustukset ja niiden luonnokset, yhtiön omaan tietotaitoon ja tuotekehitystyöhön perustuvat valmistus- ja kokoonpanopiirustukset ja vaatteiden kaavat niin kauan kuin ne täyttävät edellä mainitut edellytykset. Sen jälkeen, kun tieto esimerkiksi tulee yleisesti tunnetuksi, se ei ole enää salassapitovelvoitteen piirissä oleva liikesalaisuus. Liikesalaisuuksia eivät ole myöskään esimerkiksi alan yleiseen koulutukseen sisältyvä tieto sekä sellainen yleinen kokemus ja taito, jotka henkilöt ovat hankkineet osana tavanomaista työskentelyään, eli työntekijän ammattitaito.
Työntekijän salassapitovelvoitetta on mahdollista laajentaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan työsopimuksessa sovitulla tai erillisellä salassapitosopimuksella. Tällöin salassapitovelvollisuus jatkuu myös työsuhteen päätyttyä sopimuksessa määritellyn ajan tai enintään siihen saakka, kunnes tietoa ei enää ole pidettävä liikesalaisuutena. Salassapitosopimuksella ei kuitenkaan voida laajentaa salassapitovelvoitteen asiallista laajuutta eli ulottaa sitä esimerkiksi edellä tarkoitettuun työntekijän ammattitaitoon kuuluviin tietoihin ja taitoihin.
Salassapitosopimukset ovat nykyisin varsin yleisiä sellaisten työntekijöiden osalta, joilla on pääsy edellä määriteltyyn salassa pidettävään tietoon. Sopimukset ovat sisällöltään ja laajuudeltaan vaihtelevia. Joissakin on sovittu yleisesti työnantajan salassapitovelvoitteen jatkumisesta tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen, kun taas toisissa on sovittu hyvinkin yksilöidysti siitä, mitä on pidettävä salassa pidettävänä tietona, sekä salassapitovelvoitteen rikkomisen seuraamuksista.
Työntekijän rikkoessa salassapitovelvoitettaan työsuhteen aikana työnantajan käytössä ovat normaalit työntekijän velvoitteiden vastaisen menettelyn seuraamukset eli varoituksen antaminen ja viime kädessä työsuhteen päättäminen sekä mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta työntekijän menettelyn aiheuttamasta taloudellisesta menetyksestä. Liikesalaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos tämä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.
Työsopimukseen otetun salassapitoehdon yhteydessä tai erillisessä salassapitosopimuksessa on saatettu sopia myös rikkomukseen liittyvästä sopimussakosta. Sopimussakolla tarkoitetaan sopimuksessa etukäteen sovittua korvausta, joka tulee tyypillisesti maksettavaksi pelkän rikkomuksen perusteella, riippumatta siitä, onko työnantajalle aiheutunut rikkomuksesta vahinkoa vai ei. Tällainen ehto on luonnollisesti edullinen työnantajalle, mutta epäedullinen työntekijälle. Tästä syystä tällaista ehtoa on pidettävä mitättömänä ainakin silloin, kun sopimussakosta on sovittu työsopimuksessa tai työsuhteen alkaessa tehdyssä salassapitosopimuksessa. Työntekijän lakisääteinen vahingonkorvausvelvollisuus on näet säännelty pakottavasti työsopimuslain 12 luvun 1 §:ssä ja vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä, joiden mukainen korvausvelvollisuus on työntekijän kannalta lähtökohtaisesti sopimussakkoa lievempi seuraamus.
Korvausvelvollisuuden ja työsuhteen päättämisen lisäksi työntekijä saattaa joutua salassapitovelvoitteen rikkomisen johdosta myös rikosoikeudelliseen vastuuseen esimerkiksi yrityssalaisuuden rikkomista koskevan rikoslain 30 luvun 5 §:ssä tarkoitetun yrityssalaisuuden rikkomisen tai 6 §:ssä tarkoitetun yrityssalaisuuden väärinkäytön perusteella.
Toimistomme juristeilla on pitkä kokemus työntekijän lakisääteiseen salassapitovelvoitteeseen ja salassapitosopimuksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Meiltä saat asiantuntevan avun esimerkiksi salassapitosopimuksen laatimiseen, sopimuksen tulkintaan sekä salassapitosopimusta koskevissa riita- ja rikosasioissa.
Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.