Sapattivapaa, virkavapaa, palkaton vapaa, henkilökohtainen vapaa, työstä vapautus jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, jotka kuitenkin tarkoittavat kaikki samaa – työntekijän työstään henkilökohtaisista syistä ottamaa vapaata. Syitä vapaan pitämiseen lienee yhtä monta kuin pitäjiäkin. Tyypillisinä syitä ovat kuitenkin esimerkiksi puolison ulkomaan komennus, välivuosi, oppilaitoksen valintakokeeseen valmistautuminen ja muut vastaavat syyt, joiden osalta ei ole erityissääntelyä.
Yksityisen sektorin palvelussuhteiden osalta palkattomasta vapaasta ei ole nimenomaisia säännöksiä työlainsäädännössä eikä niistä löydy määräyksiä myöskään useimmista yksityisen sektorin työehtosopimuksista. Julkisen sektorin palvelussuhteita säätelevissä valtion virkamieslaissa, kirkkolaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa samoin kuin esimerkiksi kunnallisessa yleisessä työ- ja virkaehtosopimuksessa sen sijaan on määräyksiä myös virkavapaasta.
Työntekijällä sen paremmin kuin tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta virkamiehelläkään ei ole subjektiivista oikeutta vapaan saamiseen vaan se edellyttää työnantajan hyväksyntää, asiasta sopimista. Työnantajan tulisi kuitenkin kohdella kaikkia palveluksessaan olevia yhdenvertaisesti ja noudattaa myös vapaiden myöntämisessä omaksumaansa linjaa johdonmukaisesti.
Palkatonta vapaata koskevan sääntelyn niukkuuden vuoksi vapaasta tulisi aina sopia kirjallisesti. Sopimukseen tulisi kirjata mahdollisimman tarkoin ja kattavasti vapaaseen, sen pitämiseen ja päättymiseen liittyvät ehdot, jotta osapuolet olisivat perillä kaikesta vapaajärjestelyyn liittyvästä. Myös mahdolliset vapaan aikaiset muutokset tulisi kyetä ennakoimaan mahdollisimman hyvin etenkin, jos vapaan on tarkoitus olla pidempi.
Vaikka työsuhde on vapaan aikana lepotilassa, osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole tyystin lakanneet. Työsuhde on edelleen voimassa ja sitä kautta myös monet työsuhteeseen perustuvat velvoitteet. Esimerkiksi työntekijän salassapitovelvollisuus ja kilpailevan toiminnan kielto ovat normaalisti voimassa koko työsuhteen ajan ja siten myös sapattivapaan aikana, jollei toisin sovita. Työntekijä ei siis esimerkiksi voi harjoittaa edes työnantajan myöntämän henkilökohtaisen vapaan aikana tämän kanssa kilpailevaa yritystoimintaa ilman työnantajan suostumusta. Samoin työsuhteen osapuolten keskinäinen lojaliteettivelvoite on sekin puolin ja toisin voimassa myös työntekijän henkilökohtaisen vapaan aikana.
Osa työsuhteeseen perustuvista velvoitteista on sellaisia, ettei niiden voimassaolo palkattoman vapaan aikana ole välttämättä selvää. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi sellaiset työnantajan henkilökunnalleen tarjoamat henkilökuntaedut, jotka eivät ole palkanluonteisia, kuten vaikkapa työterveyshuollon palvelut tai työnantajan henkilökunnalle kustantamat liikunta-, virike- tai kulttuurisetelit. Erityisesti näistä on aihetta sopia vapaasopimuksessa.
Oikein laadittu riittävän kattava sopimus sapattivapaasta pienentää merkittävästi myöhempien erimielisyyksien mahdollisuutta. Tästä syystä onkin sopimuksen laatimiseen onkin syytä panostaa ja käyttää apuna asiantuntijaa. Avustamme työsuhteen osapuolia sapattivapaata koskevien sopimusten laatimisessa ja tulkinnassa sekä kaikissa vapaiden myöntämiseen, pitämiseen ja päättymiseen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.
Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.