Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen, vaikka työntekijä oli menetellyt moitittavasti

Käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että kaupungilla työnantajana ei ollut ollut työsopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaista asiallista ja painavaa syytä irtisanoa kaupungin palvelutalossa lähihoitajana toimineen työntekijän työsuhdetta. Käräjäoikeuden mukaan työntekijä oli 

• huutanut tilanteessa, jossa käytiin kauppaa villasukista toisen työntekijän kanssa,
• laiminlyönyt työtehtäviään lähettämällä opiskelijan yksin vastaanottamaan raporttia, 
• poistunut työpaikalta yhtenä päivänä ennen työajan päättymistä ilman esimiehen lupaa sekä  
• kieltäytynyt menemästä työpaikalla järjestettyyn noin 1,5 tunnin koulutukseen, johon hänellä olisi ollut velvollisuus mennä. 

Käräjäoikeuden mukaan moitittavan käytöksen arvioinnissa on otettava huomioon työpaikan ja työtehtävien laatu: erityisen moitteetonta käytöstä voidaan odottaa suhteessa talon asukkaisiin. Sukkakaupassa työntekijä ei ollut ainoa huutaja, eikä asukkaiden ollut väitetty kuulleen huutoa. Muiden moitittavien tekojen tai laiminlyöntien osalta työnantaja taas ei ollut antanut varoitusta.   

Vaikka moitittavia menettelyitä oli useita, ne eivät käräjäoikeuden mukaan yhdessäkään olleet niin vakavia työsuhteen rikkomisia, että kaupungilla olisi ollut oikeus irtisanoa lähihoitajan työsopimus.  

Kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus 

Korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä käräjäoikeus tuomitsi kaupungin korvaamaan irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 12298,32 euroa viivästyskorkoineen. Käräjäoikeus otti huomioon, että käytetty irtisanomisperuste oli erityisen loukkaava, kun irtisanotulla oli lähihoitajan ammatti. Toisaalta työsuhde oli kestänyt lyhyehkön ajan ja työntekijä oli käyttäytynyt moitittavasti, mikä vaikutti korvausta alentavasti. Kaupunki velvoitettiin myös korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut 5626,25 euroa viivästyskorkoineen. 

Heli Koivukallio

OTM