Työntekijän poissaolo työpaikalta sairasloman jälkeen ei oikeuttanut pitämään työsopimusta purkautuneena

Turun hovioikeus ei myöntänyt 30.1.2017 antamallaan päätöksellä jatkokäsittelylupaa asiassa, joka koski työnantajan oikeutta käsitellä työstä pois jääneen työntekijän työsuhdetta purkautuneena. Käräjäoikeuden asiassa antama tuomio jäi näin ollen pysyväksi.

Kyseisessä tapauksessa työnantaja oli ilmoittanut pitävänsä työsopimusta purkautuneena työntekijän jätettyä palaamatta töihin viimeisimmän työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman jälkeen. Ennen työsuhteen päättymistä työntekijä oli ollut sairaslomalla noin kolme kuukautta.

Tapauksessa oli siis kysymys työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaisesta työsopimuksen käsittelemisestä purkautuneena tilanteessa, jossa työntekijä oli ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen.

Työsopimuksen purkautuneena käsittelemisen yleisenä edellytyksenä on, että työntekijän poissaolo on luvaton. Poissaolo, jota ei ole ilmoitettu työnantajalle, on luvatonta, vaikka poissaololle olisi hyväksyttävä peruste.

Työnantajalla on kuitenkin tietyissä tilanteissa varmistusvelvollisuus työntekijän tilasta ennen kuin työsopimusta voidaan käsitellä purkautuneena. Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan työnantajalla on tällainen korostettu selonottovelvollisuus esimerkiksi juuri käsillä olleen kaltaisessa tilanteessa, jossa työntekijä jää palaamatta työhön sairauden jälkeen.

Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tapauksessa myönnetyt sairaslomat johtuivat työkyvyttömyyden aiheuttaneista vammoista, jotka tyypillisesti voivat jatkua pitkään. Työnantaja oli laiminlyönyt selonottovelvollisuuden, kun se ei ollut ottanut selvää työntekijän tilanteesta sille ilmoitettujen sairauslomien päätyttyä. Työsopimusta ei näin ollen olisi saanut käsitellä purkautuneena, joten työsopimus oli päätetty perusteettomasti.

Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä johtuvana kohtuullisena korvauksena käräjäoikeus piti kolmen kuukauden palkkaa. Korvauksen määrään vaikuttivat työsuhteen kesto ja työntekijän oma laiminlyönti poissaolonsa ilmoittamisesta. Korvauksen määrän vähentämiseen vaikutti erityisesti työnantajayrityksen luonne pienyrityksenä ja siitä johtuvat taloudelliset olosuhteet.

Käräjäoikeus katsoi, että johtuen työsopimuksen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa, työntekijällä oli oikeus saada irtisanomisajan palkka yhdeltä kuukaudelta.

Krista Turunen