Työntekijöille ei ollut tarjottu tarpeeksi vaativia työtehtäviä – käräjäoikeus katsoi irtisanomisen lainvastaiseksi

Elintarvikealan yritys irtisanoi kaksi keskijohtoon kuulunutta työntekijää tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena. Lainvoimaiseksi jääneessä 13.6.2016 antamassaan tuomiossaan käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta ollut ja tuomitsi työnantajan maksamaan korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä toiselle työntekijälle 12 ja toiselle 14 kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

Korvausten määrään vaikuttivat erityisesti työntekijöiden pitkä työhistoria yrityksessä, heikot työllistymismahdollisuudet ja se, että käräjäoikeus katsoi irtisanomisen pitävän sisällään henkilökohtaisen loukkauksen.

Tämän lisäksi käräjäoikeus katsoi, että toinen työntekijöistä oli valikoitunut irtisanottavien joukkoon ikänsä vuoksi ja työnantaja olisi myös rikkonut yhteistoimintavelvollisuuttaan hänen kohdallaan. Näin ollen hän oli irtisanomiskorvauksen ohella oikeutettu hyvityksiin yhdenvertaisuuslain sekä yhteistoimintalain perusteilla.

Irtisanottavien valinta tapahtui epäasiallisin perustein

Perusteluissaan käräjäoikeus totesi, että vaikka toteutetun organisaatiouudistuksen liikkeenjohdollista tarvetta tai perustetta voitiin pitää aitona ja todellisena, tulee irtisanottavat valita asiallisin ja painavin perustein, jotta irtisanomista voidaan pitää lainmukaisena. Tapauksessa työntekijät olivat valikoituneet irtisanottaviksi ainakin osittain henkilöön liittyvistä syistä, josta osoituksena voitiin pitää ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista toiselle työntekijälle tarjottua sopimusta työsuhteen päättämisestä. Sopimusta ei ollut tarjottu kollektiivisesti irtisanomisuhan alaisille työntekijöille, vaan ainoastaan yhdelle heistä.

Työnantaja ei tarjonnut tarpeeksi vaativia työtehtäviä

Irtisanomisen aikaan yrityksessä oli ollut avoinna useita työtehtäviä. Irtisanotuille oli kuitenkin ainoastaan tarjottu työtehtäviä, joissa heidän palkkauksensa olisi ollut vain kolmasosan sen hetkisestä, vaikka myös palkkaukseltaan parempia ja vastuultaan vaativampia työtehtäviä olisi myös ollut tarjolla. Perusteena toiminnalleen työnantaja vetosi siihen, ettei työntekijöiden sen hetkinen osaaminen enää vastannut vaativampia työtehtäviä, vaikka he olivat työuransa aikana tehneet vastaavanlaisia tehtäviä.

Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työnantajan on työsopimussuhteesta johtuvan lojaliteettivelvoitteen nojalla annettava työntekijälle mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa työssä. Todennäköisyys, että työntekijä ammattitaitonsa koulutuksen tai kokemuksensa puolesta selviää siitä, riittää.

Tomàs O’Shaughnessy