Työssäoloehto maksettaessa työehtosopimuksen mukaista palkkaa äitiysvapaan ajalta uuden raskauden osalta

Korkein oikeus otti 16.5.2017 antamassaan ratkaisussa KKO 2017:25 kantaa tasa-arvolain vastaiseen syrjintään, kun työntekijälle ei ollut maksettu toisen äitiysvapaan alkaessa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ensimmäisen lapsen hoitovapaasta johtuen.

Työntekijä oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja hän oli palannut ensimmäisen lapsensa saatuaan hoitovapaalta töihin. Hän ehti työskennellä kolmen ja puolen kuukauden ajan ennen kuin jäi uudestaan äitiysvapaalle toisesta lapsestaan.

Työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan synnytyksen vuoksi työnsä keskeyttäneelle maksetaan poissaolon ajalta täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Työehtosopimuksen mukaan kuitenkin ”uusi palkallinen vapaajakso seuraavan lapsen johdosta edellyttää kuuden kuukauden työssäolojakson täyttymistä perhevapaajaksojen välillä”. Työntekijä ei ollut työskennellyt perhevapaajaksojen välissä kuutta kuukautta, joten työnantaja ei ollut maksanut hänelle toisen äitiysloman alkaessa täyttä palkkaa kolmelta kuukaudelta.

Tasa-arvolain vastaisena syrjintänä pidetään eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. KKO:n mukaan tällaisena syrjintänä pidetään myös sellaista työnantajan menettelyä, joka asettaa samaa sukupuolta olevat näiden syiden johdosta eri asemaan.

Työntekijä oli ensimmäisen lapsensa vuoksi pitämänsä hoitovapaan takia asetettu työssäoloehtoa sovellettaessa huonompaan asemaan verrattaessa niihin äiteihin, jotka eivät olleet jääneet hoitovapaalle tai joiden lasten syntymä on ajoittunut niin, että he ovat välillä ehtineet työskennellä työehtosopimuksessa edellytetyn kuuden kuukauden ajan. KKO totesi, että tasa-arvolain vanhemmuutta suojaavien tavoitteiden valossa työssäoloehto, joka kannustaa naisia työhön perhevapaiden välillä voi rajoittaa perhevapaiden pitämistä ja vaikuttaa lasten hankkimisen ajoittamiseen.

KKO katsoi, että työnantaja oli menetellyt tasa-arvolain välillisen syrjinnän kiellon vastaisesti ja työnantaja oli velvollinen maksamaan tasa-arvolain mukaista hyvitystä työntekijälle. Hyvityksen määrä oli 10.000 euroa.

Krista Turunen