Työsopimus voidaan tehdä työnantajan aloitteesta määräaikaisena ainoastaan silloin, kun määräaikaisuudelle on olemassa laissa tarkoitettu perusteltu syy. Ilman tällaista perustetta määräaikaisena solmittua työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimuksen määräaikaisuuden perustuessa aidosti työntekijän aloitteeseen erityistä perustetta ei sen sijaan vaadita, vaan ilman laissa tarkoitettua perusteltua syytäkin tehty määräaikainen sopimus on pätevä.
Määräaikaisten työsopimusten käyttämistä on rajoitettu toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin liittyvän työntekijöiden irtisanomissuojan vuoksi, joka edellyttää, että työsuhteen päättävä työnantaja voi vedota laissa säädettyyn irtisanomisperusteeseen. Jollei määräaikaisten sopimusten käyttämistä olisi millään tavalla rajoitettu, irtisanomissuoja olisi kierrettävissä yksinkertaisesti lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia käyttämällä.
Määräaikaista työsopimusta pidetään sallittuna, kun työnantajalla ei ole pysyvää työvoiman tarvetta, tai kun käytännön työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Perustellun syyn vaatimuksen täyttymistä arvioitaessa, sillä, voidaanko sopimuksen kestoaikaa koskevaan ehtoon katsoa liittyvän lainkiertämistarkoitus, on keskeinen merkitys.
Hyväksyttävänä perusteena työsopimuksen määräaikaisuudelle voidaan pitää esimerkiksi työn luonnetta, sijaisuutta, harjoittelua ja muita näihin rinnastettavia seikkoja sekä muita työnantajan toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyviä perusteltuja syitä. Pelkkä vakiintunut tapa ei sen sijaan ole riittävä peruste työsopimuksen määräaikaisuudelle. Alan käytäntö voi kuitenkin yhdessä muiden seikkojen kanssa saada oikeudellista merkitystä arvioitaessa, onko määräaikaisuudelle ollut perusteltu syy.
Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Työnantajalla ei siten ole oikeutta jatkaa työsopimusta määräaikaisena enää sen jälkeen, kun tämän työvoimatarve on muodostunut pysyväksi, vaikka yksittäiselle sopimukselle voitaisiin esittää edellä tarkoitettu syy, kuten sijaisuus. Työvoiman tarpeen katsotaan muuttuneen pysyväksi, kun määräaikaisia työsopimuksia toistetaan useita kertoja peräkkäin tai lyhyin väliajoin taikka toisiaan seuraavien sopimusten yhteenlasketun keston pituus osoittaa työvoiman tarpeen vakiintuneen.
Ilman laissa tarkoitettua perustetta työnantajan aloitteesta määräaikaisena tehtyä sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että työnantajan jätettyä uusimatta tällaisen sopimuksen, sen katsotaan päättyneen ilman laissa tarkoitettua irtisanomisperustetta. Tällöin työnantajalle syntyy velvollisuus maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkkaa sekä korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Määräaikaisia työsuhteita koskevat erimielisyydet liittyvätkin usein juuri näihin tilanteisiin.
Työsuhteen määräaikaisuuteen liittyvät kysymykset ovat yksi yleisimpiä työsuhteeseen liittyviä tulkinta- ja erimielisyystilanteita. Juristimme hoitavat jatkuvasti erilaisia määräaikaisiin työsuhteisiin liittyviä toimeksiantoja. Meiltä saat luotettavan arvion siitä, onko määräaikaiselle työsopimukselle tai sen jatkamiselle laillinen peruste, ja tarvittaessa apua määräaikaisuutta koskevissa riitatilanteissa.
Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.