Työsyrjinnästä sakkoja esimiehelle

Korkeimman oikeuden ratkaisu 2018:46 (annettu 13.6.2018) käsitteli työsyrjintää. Työntekijän pantua vireille työsuojeluasian työntekijä oli irtisanottu. Irtisanomiseen osallistunut, epäasiallisesti käyttäytynyt työnantajan edustaja ei kyennyt osoittamaan, ettei irtisanominen johtunut työsuojeluasiasta. Työntekijän esimies tuomittiin 20 päiväsakkoon.

Tapauksessa esimies oli kohdellut työntekijää epäasiallisesti, minkä johdosta työntekijä oli saattanut asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Esimiehen tultua tästä tietoiseksi hän oli kutsunut hallituksen kokouksen koolle. Kokouksessa oli päätetty työntekijän irtisanomisesta. Esimies oli toiminut kokouksen puheenjohtajana, ja äänestänyt työntekijän irtisanomisen puolesta.

Työsuhteen päättämiselle ei ollut esitetty muuta perustetta, kuin työsuojeluasiasta johtuva luottamuspula työnantajan ja työntekijän välillä.

Rikoslain 47 luvun 3 §:n mukaan työsyrjinnästä tuomitaan työnantaja tai tämän edustaja, joka palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan ammatillisen toiminnan vuoksi.

Korkeimman oikeuden mukaan työntekijän oikeutta tehdä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työympäristössä ja työolosuhteissa esiintyvistä epäkohdista voidaan pitää työntekijän kannalta keskeisenä oikeusturvakeinona, ja katsotaan työsuojelurikossäännöksessä tarkoitetuksi ammatilliseksi toiminnaksi. Asiassa esitetty selvitys tuki sitä, että työntekijän tekemän työsuojelupyynnön ja irtisanomisen välillä on ollut riittävä asiallinen yhteys.

Edellä mainittujen seikkojen johdosta korkein oikeus katsoi, että työntekijä oli irtisanottu ammatillisen toimintansa johdosta, eli kielletyllä syrjintäperusteella. KKO tuomitsi esimiehen työsyrjinnästä 20 päiväsakkoon.

Camilla Heikkinen