Työtuomioistuimen tulkinta asiassa TT 2021:65: Työnantajalla ei ollut oikeutta päättää työntekijän työsuhdetta laiminlyötyään työehtosopimuksen mukaisen hoitoon ohjauksen ennen päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia toimia

Työntekijä oli työskennellyt työnantajan palveluksessa talousapulaisena aluksella. Työntekijällä oli todettu puhallustestissä veressä alkoholia, mutta uusintatestissä puoli tuntia myöhemmin 0,00 promillea. Työntekijä oli saanut ensimmäisen positiivisen testituloksen perusteella kirjallisen varoituksen. Noin puoli vuotta myöhemmin työntekijä oli ollut työaikana jälleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Työnantaja purki työntekijän työsopimuksen alkoholin käytön perusteella.  Asiassa oli kyse siitä, onko työntekijän työsopimuksen päättämiselle ollut työehtosopimuksen mukaiset perusteet. 

Annettu varoitus oli aiheellinen  

Riitaa oli ensinnäkin siitä, oliko annettu varoitus aiheellinen, kun uusintatestissä puoli tuntia myöhemmin positiivisen puhallustuloksen antamisesta tulos on ollut 0,00 promillea. Työntekijän mielestä uusintatestauksen tarkoituksena oli varmistaa tuloksen oikeellisuus ja jos uusintatestaus osoittaa nollaa, ei työnantajalla ole tällöin oikeutta ryhtyä kurinpitotoimenpiteisiin. Työnantajan mielestä uusintatestauksen tarkoituksena oli selvittää, onko työntekijä jo työkykyinen ja varoitus voidaan antaa ensimmäisen testituloksen perusteella.  

Työtuomioistuin katsoi, että yksin määräyksen sanamuodon perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, että myös uusintatestauksen tuloksen on oltava positiivinen ennen kuin varoitus tai muu kurinpitomenettely voidaan katsoa aiheelliseksi. Yhtiön päihdepolitiikan mukaisesti aluksella oli työajalla alkoholin suhteen nollatoleranssi ja päihtyneenä työssä esiintymisestä seuraa aina aluksen päällikön antama kirjallinen varoitus. Työtuomioistuin katsoi, että annettu varoitus on ollut aiheellinen. 

Hoitoonohjausta ei ollut annettu 

Asiassa oli lisäksi riitaa siitä, onko työnantaja ryhtynyt alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevan hoitoonohjausta koskevan sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin työntekijän ohjaamiseksi hoitoon. Varoitukseen oli kirjattu, että työntekijän tulee hakeutua tarvittaessa hoitoon mahdollisen alkoholiongelman vuoksi. Työtuomioistuin katsoi tämän hoitoon hakeutumiskehotukseksi. Sen lisäksi olisi päihdepolitiikkasopimuksen mukaisesti ryhdyttävä hoitoonohjaussopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin työntekijän ohjaamiseksi hoitoon.  Työtuomioistuin totesi, että hoitoonohjaus tulee tehdä siten, että työntekijä ymmärtää hoidosta kieltäytymisen mahdolliset seuraukset. Hoitoonohjauksen osalta työnantajan tekemät toimenpiteet olivat epäselviä. Työtuomioistuin tuli siihen lopputulokseen, että työnantajan ei ollut näytetty antaneen työntekijälle työehtosopimuksessa tarkoitettua hoitoonohjausta 

Työsopimuksen purkamiselle tai edes irtisanomiselle ei ollut perusteita 

Työtuomioistuimen mukaan työntekijän päihtymisenä esiintymiseen ei ole liittynyt sellaista vakavaa työvelvoitteiden laiminlyömistä, rikkomista tai muuta käyttäytymistä, jonka johdosta työnantajalta ei voitaisi kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista silloinkaan, kun työntekijä ei olisi ollut päihtynyt. Pelkästään päihtyneenä esiintymistä ei voitu sellaisenaan pitää työvelvoitteiden vakavana rikkomisena, joka muodostaisi työsopimuksen purkamisperusteen. Työnantajalla ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa työntekijän työsopimus.  

Työtuomioistuin katsoi, että työnantajan ei ollut näytetty ryhtyneen alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevan hoitoonohjausta koskevan sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin työntekijän ohjaamiseksi hoitoon ennen ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia toimia. Siten työnantajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä edes irtisanoa työntekijän työsopimusta vaan hänelle olisi tullut antaa ensin työsuhteen jatkamisen ehtona hoitoonohjaus työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla. 

Työntekijällä oli oikeus irtisanomisajan palkkaan sekä kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. 

OTM Camilla Heikkinen