Valmiuslaki ei koske suurinta osaa työpaikoista

Valtioneuvosto antoi 17.3.2020 asetuksen mm. valmiuslain (1552/2011) 93 §:n toimivaltuuksien käyttöönottamisesta.

Valmiuslain 93 § oikeuttaa poikkeamaan tilapäisesti mm. työaikalain (605/1996) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista säännöksistä valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa eli esimerkiksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallinen tartuntataudin vuoksi.

Valmiuslaki valtuuttaa kuitenkin poikkeamaan edellä mainituista työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä nyt vallitsevissa valmiuslain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloista ainoastaan terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa. Muussa toiminnassa näitä poikkeuksia ei sen sijaan voida soveltaa.

Tämä käy ilmi myös itse käyttöönottoasetuksen 3 §:stä, jossa oikeus poiketa lepoaikoja ja ylityötä sekä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä, on rajattu nimenomaisesti terveydenhuoltoon sosiaalitoimeeen, pelastustoimeen, hätäkeskustoimintaan ja poliisitoimeen. Esimerkiksi kaupan alalla, teollisuudessa ja palvelualalla silloin, kun kysymys ei ole terveydenhuollosta tai sosiaalipalveluista, ei voida poiketa edellä mainituista säädöksistä edes nyt vallitsevissa poikkeusoloissa.

Käytännössä on kuitenkin tullut vastaan tapauksia esimerkiksi kaupan alalla ja teollisuudessa, joissa työntekijöiltä on evätty oikeus mm. päivittäisiin lepoaikoihin, kuten ruokatuntiin, tai lakisääteisiin vapaapäiviin, tai velvoitettu työntekijä tekemään ylityötä. Tällainen menettely on lainvastaista. Valmiuslaki ei anna työnantajalle siihen valtuuksia.

Esa Schön

asianajaja, varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti