Varaa aika
Tilannekartoitus ja kertaneuvonta aina kiinteään hintaan 45e/15min.
"*" näyttää pakolliset kentät
Tilannekartoitus ja kertaneuvonta aina kiinteään hintaan 45e/15min.
"*" näyttää pakolliset kentät
Suomen ainoa työsuhteisiin keskittynyt lakineuvoja. Työelämän lakineuvontaa luottamuksella ja ennakoitavasti.
Työelämän lakineuvontaa luottamuksella ja ennakoitavasti.
Olemme ainoa työelämän lakineuvontaan keskittyvä yritys. Lakineuvojillamme on vuosien kokemus työelämän neuvonta- ja riitatilanteista. Tarjoamme palveluita sinulle, jolla ei ole mahdollisuutta omaan lakineuvojaan esimerkiksi ammattiliiton kautta. Palvelun tuottaa Asianajotoimisto Aika Oy.
Meihin voit olla yhteydessä, kun työsuhteessasi ilmenee haasteita.
Tapauksessa KKO:2024:9 sairaanhoitopiiri oli maksanut samaa tai samanarvoista työtä tekeville ensihoitajille palkkaa erisuuruisesti ajalta 1.1.2014-16.8.2019. Korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat olivat siirtyneet 1.1.2014 työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaisella liikkeen luovutuksella sairaanhoitopiirin palvelukseen. 1.5.2014 alkaen sairaanhoitopiiri oli siirtynyt soveltamaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta kaikkien ensihoitajien osalta. Tämä tarkoitti sitä, että samaa työtä tekevien ensihoitajien tehtäväkohtainen […]
Lue koko uutinenMistä tapauksessa oli kysymys? Korkeimman oikeuden 16.3.2022 antamassa ratkaisussa KKO 2022:17 otettiin kantaa työnantajan tuotannolliseen ja taloudelliseen irtisanomiseen liittyvän uudelleensijoitusvelvollisuuden maantieteelliseen laajuuteen. Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa työntekijän lain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetuilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla ainoastaan, jos työntekijää ei voida irtisanomisen vaihtoehtona sijoittaa muuhun tämän työsopimuksen mukaista työtä […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus arvioi 15.3.2022 antamassaan ratkaisussa KKO 2022:16 työntekijän työsopimukseen sisältyvän salassapitoehdon sekä siihen liittyvän sopimussakon sitovuutta ja kohtuullisuutta. Arvioitavassa tapauksessa kiinteistönvälittäjänä työskennelleen työntekijän työsopimukseen oli sisältynyt kilpailukieltoehto sekä salassapitoehto. Molempien ehtojen rikkomisesta oli työsopimuksen mukaan maksettava sopimussakkoa. Työntekijä oli perustanut oman kiinteistönvälitysyrityksen, johon oli siirtynyt työnantajayrityksen työntekijöitä sekä välitettävänä olleita myyntikohteita. Työntekijä oli hyödyntänyt […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus antoi 23.9.2021 ratkaisun siitä, saiko työnantaja katsoa työsopimuksen purkaantuneeksi työntekijän jäätyä palaamatta lomalta työhön. Työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mukaan jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Olennaista tapauksessa oli se, että työntekijän työsopimuksen mukainen työaika […]
Lue koko uutinenTyöntekijä oli työskennellyt työnantajan palveluksessa talousapulaisena aluksella. Työntekijällä oli todettu puhallustestissä veressä alkoholia, mutta uusintatestissä puoli tuntia myöhemmin 0,00 promillea. Työntekijä oli saanut ensimmäisen positiivisen testituloksen perusteella kirjallisen varoituksen. Noin puoli vuotta myöhemmin työntekijä oli ollut työaikana jälleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Työnantaja purki työntekijän työsopimuksen alkoholin käytön perusteella. Asiassa oli kyse siitä, onko työntekijän työsopimuksen päättämiselle ollut työehtosopimuksen mukaiset perusteet. Annettu varoitus oli aiheellinen Riitaa oli ensinnäkin siitä, oliko annettu varoitus aiheellinen, kun uusintatestissä puoli tuntia myöhemmin positiivisen […]
Lue koko uutinenYhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja on jätettyään noudattamatta tiettyjä lain menettelysäännöksiä velvollinen maksamaan hyvitystä irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle. Korkeimman oikeuden tuoreen ratkaisun (KKO 2021:17) mukaan työnantajan päätös muuttaa yksipuolisesti työsuhteen olennaista ehtoa vastaa asiallisesti irtisanomista, ja työnantajan olisi tullut käydä yt-neuvottelut lain 8 luvun eikä 6 luvun mukaisesti. Työnantaja joutui maksamaan hyvitystä menettelyvirheen vuoksi, […]
Lue koko uutinenEduskunnassa on käsittelyssä hallituksen antama esitys kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Keskeinen muutos nykytilaan verrattuna on, että lakimuutos velvoittaisi työnantajan suorittamaan työntekijälle korvausta ajalta, jolta kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Toisin sanoen kilpailukieltosopimukset muuttuisivat työnantajalle maksullisiksi. Työnantajalla olisi jatkossa oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus tiettyä irtisanomisaikaa noudattaen ennen kuin työntekijä on ilmoittanut irtisanoutumisestaan. Uudistus koskisi vuoden siirtymäajan jälkeen […]
Lue koko uutinenTyönantajan vedottava henkilöstä johtuvaan irtisanomisperusteeseen ”kohtuullisessa ajassa” Työsuhde voidaan työsopimuslain mukaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä itsestään johtuvien tai hänen henkilöönsä liittyvänä syynä voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijöiden henkilön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. […]
Lue koko uutinenTyötuomioistuin otti 6.10.2020 antamassaan ratkaisussa TT 2020:84 kantaa vakuutusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta koskevaan tulkintakysymykseen siitä, oliko työnantajan antamat merkkipäivälahjat sellaisia työehtosopimuksessa tarkoitettuja sosiaalisia etuuksia, joita ei työnantaja saanut vähentää ilman toisen sopijapuolen suostumusta TES:n voimassa ollessa. Merkkipäivälahjoista ei ollut työehtosopimuksessa nimenomaisia määräyksiä eikä lahjoista ollut sovittu mitään työntekijöiden työsopimuksissa. Eräissä yhtiöissä oli kuitenkin jo ainakin vuodesta […]
Lue koko uutinenTyöneuvosto katsoi antamissaan lausunnoissa, että kahdessa eri yhtiössä työskentelevät ruokalähetit olivat tehneet yhtiöiden kanssa työsopimuksen ja siten he olivat työaikalain säännösten piirissä. Työtä ei myöskään tehty sellaisissa olosuhteissa, että työaikalain työaika-autonomiaa koskeva säännös olisi heitä koskenut. Työneuvosto on viranomainen, joka antaa lausuntoja pääasiassa työaikaa, vuosilomaa ja työturvallisuutta koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Lausunnot ovat suosituksia, eivätkä siten sitovasti ratkaise asiaa yksittäisen työntekijän kohdalla, mutta vahvasti vaikuttavat siihen, kuinka […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus punnitsi 30.9.2020 antamassaan ratkaisussaan KKO 2020:74, oliko irtisanomisperusteena ollut työntekijän rikkomus niin vakava, ettei työnantajan tarvinnut irtisanomisen välttääkseen selvittää työntekijän soveltuvuutta toiseen tehtävään. Työntekijä oli ollut työsuhteessa kaupungilla noin 18 vuoden ajan ja toiminut vuodesta 2009 alkaen taloussihteerinä maankäytön suunnittelussa suorittaen työtehtävänsä moitteettomasti. Vuoden 2016 marraskuussa työntekijä tuomittiin käräjäoikeuden lainvoimaisella tuomiolla vapaa-ajallaan ammattiyhdistyksen […]
Lue koko uutinenHelsingin hovioikeus antoi 31.8.2020 ratkaisun koskien työnantajan velvollisuutta tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle toista tehtävää (diaarinumero S 19/1036). Työntekijä oli työskennellyt asennus- ja työnjohtotehtävissä työnantajan palveluksessa lähes 40 vuoden ajan. Riidatonta asiassa oli, että nämä tehtävät olivat vähentyneet työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla olennaisella ja pysyvällä tavalla, ja tähän vähentymiseen vedoten työnantaja oli irtisanonut työntekijän […]
Lue koko uutinenValtioneuvosto antoi 17.3.2020 asetuksen mm. valmiuslain (1552/2011) 93 §:n toimivaltuuksien käyttöönottamisesta. Valmiuslain 93 § oikeuttaa poikkeamaan tilapäisesti mm. työaikalain (605/1996) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista säännöksistä valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa eli esimerkiksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallinen tartuntataudin vuoksi. Valmiuslaki valtuuttaa kuitenkin poikkeamaan edellä […]
Lue koko uutinenHovioikeus pysytti 26.2.2020 antamallaan päätöksellä (R 18/910) aiemmin käräjäoikeuden antaman tuomion liittyen omakotitalotyömaalla sattuneeseen tapaturmaan. Talotekniikka-alan yrityksen työntekijä oli pudonnut syksyllä 2015 noin 2,5 metrin matkan nojatikkailta betonilattialle ja loukkaantunut vakavasti. Tikkaita ei ollut asetettu tukevalle alustalle vaan suoraan liukkaalle lattialle ilman liukuesteitä. Tikkaiden yläpäässäkään ei ollut käytetty kaatumisesteitä. Mitään tarkempaa suunnitelmaa tikkaiden käytöstä ei […]
Lue koko uutinenTyösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Helsingin hovioikeus katsoi 27.2.2020 antamassaan ratkaisussa (S 18/2955), että tämä työsopimuslain tiukka työntekijäaloitteisen työsuhteen purkamisen edellytys täyttyi. Työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti työsuhteen ehtoja […]
Lue koko uutinenTyöntekijä oli aloittanut siivoustyössä syyskuun alussa 2016 ns. nollatuntisopimuksella: työajan oli sovittu vaihtelevan välillä 0-37,5 tuntia viikossa. Lisäksi sopimuksessa oli maininta ”koeaika: tes. muk”. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei kuitenkaan pystynyt näyttämään, että koeajan olisi sovittu olevan nimenomaan 4 kuukautta, joten työnantajalla ei ollut oikeutta päättää työsopimusta loppuvuodesta 2016 koeaikaan vedoten. Työnantaja ei pystynyt myöskään esittämään […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus otti kantaa 10.12.2019 antamassaan ratkaisussa 2019:108 siihen, oliko työntekijän työsopimus päättynyt poikkeuksellisella tavalla raukeamalla eli ilman nimenomaista irtisanomis- tai purkamisilmoitusta tai määräajan päättymistä. Työntekijän työkyvyttömyys alkoi hänen ollessaan lomautettuna yrityksestä. Lomautuksen kestettyä yli 200 vuorokautta hänelle myönnettiin täysi työkyvyttömyyseläke, minkä jälkeen hän irtisanoutui. Yritys väitti, että työsopimus oli rauennut jo työkyvyttömyyspäätöksen perusteella ennen […]
Lue koko uutinenTyönantaja oli alkanut epäillä henkilökohtaista avustajaansa lääkkeiden väärinkäytöstä, kun työntekijä oli ottanut esiin pillerin ja kertonut sen olevan rauhoittavaa lääkettä sekä toisessa tilanteessa kysynyt työnantajalta, onko hänellä itsellään suuret pupillit. Tapaamisessa työajan ulkopuolella työntekijä oli myös kerran maininnut ottaneensa rauhoittavaa lääkettä. Avustaja oli lisäksi kirjoittanut työnantajan tietämättä tämän sairaalle aviomiehelle hautajaisjärjestelyjä koskevan kirjeen, minkä työnantaja oli kokenut erittäin loukkaavana. Työnantaja […]
Lue koko uutinenKäräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että kaupungilla työnantajana ei ollut ollut työsopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaista asiallista ja painavaa syytä irtisanoa kaupungin palvelutalossa lähihoitajana toimineen työntekijän työsuhdetta. Käräjäoikeuden mukaan työntekijä oli huutanut tilanteessa, jossa käytiin kauppaa villasukista toisen työntekijän kanssa, laiminlyönyt työtehtäviään lähettämällä opiskelijan yksin vastaanottamaan raporttia, poistunut työpaikalta yhtenä päivänä ennen työajan päättymistä ilman esimiehen […]
Lue koko uutinenEtukäteen paljon puhuttanut työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskeva 7 luvun 2 §:n muutos tuli voimaan tänään 1.7.2019. Lakiin lisättiin nimenomainen määräys työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärän huomioimisesta irtisanomisperusteen kokonaisarvioinnissa. Laajasta julkisuudesta huolimatta lainmuutoksen vaikutukset saattavat jäädä vähäisiksi. Työnantajan henkilöstömäärä oli aikaisemminkin yksi kokonaisarvioinnissa huomioon otettava seikka. Mihin muutoksella pyritään? Muutoksella pyritään siihen, että arvioinnissa otettaisiin jatkossa […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan KKO 2019:45 (annettu 16.5.2019) ottanut kantaa vuokratyöntekijöinä toimineiden määräaikaisiin työsopimusten perusteisiin. Määräaikaisuuksille ei ollut perusteltua syytä, mutta työnantajalla oli ollut peruste työsuhteen päättämiseen. Asiassa oli kantajina useampia työntekijöitä, jotka olivat tehneet työsopimuksen vuokrayritys X:n kanssa ja työskentelivät O Oy:ssä erilaisissa tehtävissä. Työsopimukset olivat määräaikaisia, ja niitä oli tehty työntekijäkohtaisesti kolmesta […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus on ottanut kantaa ratkaisussaan KKO 2019:35 (annettu 12.4.2019) työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen, kun työntekijä on kieltäytynyt työtehtävistä ammattiliiton työtaistelutoimenpiteen seurauksena. Työntekijä oli työskennellyt postityöntekijänä ja hänen työsopimuksenmukaisina työtehtävinä olivat olleet postin lajittelu- ja jakelutyö sekä satunnaisesti uusien työntekijöiden perehdyttäminen. Työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä ammattiliitto oli neuvotteluiden vauhdittamiseksi kieltänyt työtaistelutoimenpiteenä ylitöiden tekemisen sekä vuokratyöntekijöiden perehdyttämisen. […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus otti 22.3.2019 antamassaan tuomiossa KKO 2019:28 kantaa työnantajan työntekijälle kustantamasta koulutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen velvoittavuuteen tilanteessa, jossa työntekijä oli siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Työntekijä oli sitoutunut työsopimuksessaan korvaamaan työnantajan järjestämistä koulutuksista aiheutuvia kustannuksia aloittaessaan työnantajan kanssa kilpailevan toiminnan kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Sopimuksen mukaan työntekijän tuli tällöin korvata työnantajalle tietyistä […]
Lue koko uutinenTyötuomioistuin katsoi ratkaisussaan TT 2018:88 (annettu 27.9.2018), että yhtiöllä ei ollut asiallisia ja painavia perusteita irtisanoa tuotannollisilla, taloudellisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä viittä työntekijää. Yhtiö velvoitettiin maksamaan viidelle irtisanotulle työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta yhteensä 126.822,84 euroa. Yhtiö oli irtisanonut joulukuussa 2015 viisi työntekijää tuotannollisilla, taloudellisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla perusteilla. Työsopimuslain 7 luvun 3 […]
Lue koko uutinenHelsingin hovioikeus antoi 23.7.2018 ratkaisun työsuhteen purkamisesta. Työnantajan mukaan laulunopettajana työskennellyt työntekijä oli käyttäytynyt huonosti työyhteisössä, jättänyt noudattamatta työnantajan antamia ohjeita sekä laiminlyönyt työtehtäviään. Lopulta työnantaja oli purkanut työsuhteen vedoten siihen, että laulunopettaja oli kohdellut oppilastaan sopimattomasti haukkumalla häntä ja saamalla hänet itkemään. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta […]
Lue koko uutinenTyösopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaan työnantajan on tietyin edellytyksin järjestettävä koulutusta tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanomalleen työntekijälle. Säännöksen tavoitteena on edistää irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä. Käymme tässä artikkelissa lyhyesti läpi, milloin ja millä edellytyksillä työnantajalle syntyy koulutusvelvollisuus samoin kuin velvollisuuden sisältöä. Koulutusvelvollisuus koskee työnantajia, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Koulutusvelvollisuus syntyy, kun […]
Lue koko uutinenTyötuomioistuin otti ratkaisussaan TT 2018-67 (annettu 19.6.2018) kantaa perhevapaalta palaavan suojaan. Työnantaja oli irtisanonut perhevapaita pitäneen työntekijän taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten. Irtisanomisen katsottiin kuitenkin johtuneen perhevapaisiin liittyvistä epäasiallisista ja syrjivistä syistä, kun hänen tehtäviään tekemään oli siirretty työntekijöitä yhtiön muista tehtävistä. Työnantajan katsottiin rikkoneen työehtosopimukseen perustuvaa työntekijän oikeutta palata perhevapaalta aiempaan työhönsä. Työnantajan uomittiin 3.000 euron […]
Lue koko uutinenTyötuomioistuin otti ratkaisussaan 2018:52 (annettu 4.6.2018) kantaa luottamusmiehen siirtämiseen esimiehen tehtävistä myyjän tehtävään. Työtuomioistuin katsoi, että siirtoon tarvitaan irtisanomiseen oikeuttava peruste. Työnantaja velvoitettiin maksamaan työntekijälle hyvityksenä 41.150,20 euroa. Työntekijä oli toiminut laivalla luottamusmiesasemassa esimiehenä, kun työnantaja yksipuolisesti siirsi hänet myyjän tehtäviin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti työsopimuksen olennaisen ehdon muuttaminen rinnastuu työsopimuksen irtisanomiseen, eikä se kuulu työnantajan […]
Lue koko uutinenKorkeimman oikeuden ratkaisu 2018:46 (annettu 13.6.2018) käsitteli työsyrjintää. Työntekijän pantua vireille työsuojeluasian työntekijä oli irtisanottu. Irtisanomiseen osallistunut, epäasiallisesti käyttäytynyt työnantajan edustaja ei kyennyt osoittamaan, ettei irtisanominen johtunut työsuojeluasiasta. Työntekijän esimies tuomittiin 20 päiväsakkoon. Tapauksessa esimies oli kohdellut työntekijää epäasiallisesti, minkä johdosta työntekijä oli saattanut asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Esimiehen tultua tästä tietoiseksi hän oli kutsunut hallituksen […]
Lue koko uutinenKKO otti ratkaisussaan 2018:40 (annettu 21.5.2018) kantaa työntekijän oikeudesta sairausajan palkkaan työtaistelun ajalta. Koska työntekijän sairausloma oli alkanut välittömästi vuosiloman jälkeen, ei hänen katsottu osallistuneen työtaisteluun. KKO velvoitti työnantajan maksamaan sairausajan palkkaa 948,52 euroa. Työntekijä A oli ollut vuosilomalla työtaistelun alkaessa. A:n sairausloma oli alkanut välittömästi lomajakson päättymisen jälkeen. Koska A oli jäänyt lomalle […]
Lue koko uutinen1.6.2018 voimaan tullut lain muutos parantaa vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden asemaa. Uusi laki rajaa vaihtelevan työajan eli esimerkiksi ns. nollatuntisopimusten käyttämisen tilanteisiin, joissa työnantajan työvoiman tarve vaihtelee. Käymme tässä jutussa läpi yleisimpiä kysymyksiä, jotka muutoksesta ovat heränneet. Onko nollatuntisopimukseni mitätön ja mitä minun tulisi asialle tehdä? Työsopimuksesi ei ole mitätön, jos työnantajan työvoiman tarve vaihtelee, […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus on ottanut jälleen kantaa terveydentilan perusteella tapahtuneeseen syrjintään työhönotossa. Ratkaisussa KKO 2018:39 työnantaja ei ollut jatkanut määräaikaisuuden päätyttyä työntekijän työsuhdetta, koska lääkäri ei ollut kirjoittanut ”sopiva työhön” -lausuntoa. Korkein oikeus katsoi, että kysymys oli syrjinnästä työntekijän terveydentilan perusteella ja velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksena 19.018,01 euroa. Työntekijällä oli ollut kolme määräaikaista työsuhdetta alle puolentoista […]
Lue koko uutinenKKO otti ratkaisussaan 2018:31 (annettu 16.4.2018) kantaa syrjintään työhönotossa, kun yksittäisiä työvuoroja ei annettu työntekijälle vedoten hänen terveydentilaansa. Työnantaja velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta 6.000 euroa. Työntekijä A oli työskennellyt tarvittaessa töihin kutsuttavana työntekijänä. Työvuorot olivat yhden työpäivän mittaisia ja niistä jokainen muodosti oman määräaikaisen työsuhteensa. Kesäkuun 2012 jälkeen yhtiö ei ollut enää tarjonnut työvuoroja A:lle ja tammikuussa […]
Lue koko uutinenKKO:n ratkaisussa 2018:26 (annettu 6.4.2018) on kysymys tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuneen irtisanomisen jälkeen yhtiössä irtisanotun työntekijän irtisanomisajalla tapahtuneista muutoksista. Työnantajalla ei työsuhteen päättyessä ollut irtisanomisperustetta, joten sen tuli maksaa korvausta perusteettomasta irtisanomisesta 23 120 euroa. Työntekijä A oli työskennellyt yrityksessä kuljettajana yli 20 vuoden ajan vakituisessa työsuhteessa. Yhtiön yksi yhteistyökumppani ilmoitti yhteistyösopimuksen päättämisestä, jolloin yhtiössä aloitettiin […]
Lue koko uutinenTyötuomioistuin on arvioinut 16.2.2018 antamassaan ratkaisussa TT 2018:15 määräaikaisen työsopimuksen solmimisperusteita. Asiassa oli kysymys JUKO ry:n nostamasta kanteesta yliopistoa ja Sivistystyönantajat ry:tä vastaan. Työtuomioistuin on erityistuomioistuin, joka käsittelee mm. työehtosopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta aiheutuneet riita-asiat. Tässä tapauksessa oli kysymys yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta. Yliopisto oli solminut työntekijän kanssa kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta vuosien 2013–2015 välillä. Työehtosopimuksen mukaan […]
Lue koko uutinenTyösuhdeneuvonnasta kysyttiin viime vuonna eniten työsuhteen päättymiseen ja erityisesti työsuhteen päättösopimuksiin liittyvistä asioista. Toiseksi eniten askarruttivat kilpailukiellot. Työsuhteen päättösopimuksesta tai kilpailukieltosopimuksesta neuvoteltaessa ja sopimusta tulkittaessa onkin yleensä aina syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Esimerkiksi päättösopimuksella on muun muassa erilaisia työttömyysturvaan ja verotukseen liittyviä vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle mittaviakin taloudellisia menetyksiä, jollei niitä ole osattu huomioida oikealla […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus katsoi ratkaisussaan KKO 2017:86, että yhtiön tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät laskettiin yhdeksi osa-aikaiseksi työntekijäksi selvitettäessä YT-lain mukaista työntekijöiden määrää. Yhtiön työntekijämäärä oli jäänyt alle 20, joten se ei ollut velvollinen käymään yhteistoimintaneuvotteluja ennen työsopimuksen osa-aikaistamista. Työntekijä oli työskennellyt kokoaikaisena työntekijänä yhtiön palveluksessa vuodesta 2001 toimistotehtävissä. Vuonna 2013 työnantaja oli tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin […]
Lue koko uutinenKorkein hallinto-oikeus (KHO) on 6.10.2017 antamassaan ratkaisussa 2997/3/15 käsitellyt kirkkolain mukaista irtisanomisperustetta sekä sitä, milloin irtisanomisperusteeseen on viimeistään vedottava. KHO katsoi, että irtisanomisperusteeseen ei ollut vedottu kohtuullisessa ajassa, joten kirkkoneuvoston päätös irtisanomisesta oli kumottava lainvastaisena. Kirkkolain 6 luvun 50 § edellyttää, että virkasuhteen irtisanomiseen on oltava viranhaltijasta johtuva asiallinen ja painava syy. Irtisanomisperusteeseen on vedottava […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus katsoi ratkaisussaan KKO 2017:55, että työnantaja oli laiminlyönyt selvittää oma-aloitteisesti olisiko määräaikainen työntekijä ollut määräajan päättymisen jälkeen sijoitettavissa muihin työtehtäviin. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä pidettiin viiden kuukauden palkkaa. Työntekijä oli työskennellyt sosiaalityöntekijänä kuntayhtymän palveluksessa 16 määräaikaisessa työsuhteessa vuosien 2003 ja 2011 välillä. Määräaikaisuuksien perusteina olivat sijaisuus, määräaikainen lisähenkilö ja avoimen vakanssin hoito. […]
Lue koko uutinenHovioikeuden ratkaisun S 17/112 (annettu 20.6.2017) mukaan vakituisen työntekijän irtisanominen oli laiton, kun yhtiö heti irtisanomisen jälkeen palkkasi kausityöntekijöitä sekä nollatuntisopimuksella työskenteleviä työntekijöitä. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Työntekijä A:n työsuhde oli alkanut määräaikaisena joulukuussa 2008 ja maaliskuussa 2009 se oli muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi. Huhtikuussa 2014 hänet oli irtisanottu ja työsuhde oli päättynyt toukokuussa 2014. […]
Lue koko uutinenKorkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2017:38 koski työsopimuksen irtisanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, kun samaan aikaan työtä oli teetetty tarvittaessa työhön kutsuttavilla työntekijöillä. Yhtiössä oli käyty yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteella työntekijä X:n työsuhde oli irtisanottu päättymään 12.3.2013. Työsuhdetta oli kuitenkin jatkettu 30.9.2013 asti. Yhtiö oli tänä aikana sekä sen jälkeen teettänyt töitä myös tarvittaessa työhön kutsuttavilla työntekijöillä. […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus otti ratkaisussaan KKO 2017:37 kantaa puitesopimukseen, jolla työnantaja ja työntekijä olivat sopineet määräaikaisten työsopimusten ehdoista. Puitesopimus ei ollut tarkoittanut vakituista työsuhdetta ja yrityksellä oli ollut perusteet määräaikaisten työsopimusten solmimiseen. Vuonna 2010 työntekijä ja yhtiö olivat solmineet puitesopimuksen tarvittaessa työhön kutsuttavien työsuhteiden ehdoista. Työntekijä oli vuosien 2010 ja 2011 aikana ollut yhteensä 15 määräaikaisessa […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus katsoi 23.5.2017 antamassaan ratkaisussa KKO 2017:29, että työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat ylemmät toimihenkilöt saivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, vaikka työpaikalla oli jo luottamusmies. Yrityksessä sovellettiin työehtosopimusta myös ylempiin toimihenkilöihin, vaikka he eivät kuuluneetkaan työehtosopimuksen neuvotelleeseen työntekijäyhdistykseen. Yhtiössä oli valittu työehtosopimuksen mukaisesti luottamusmies, jonka valintaan ylemmät toimihenkilöt eivät olleet voineet osallistua. Tästä syystä ja koska luottamusmies […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus otti 16.5.2017 antamassaan ratkaisussa KKO 2017:25 kantaa tasa-arvolain vastaiseen syrjintään, kun työntekijälle ei ollut maksettu toisen äitiysvapaan alkaessa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ensimmäisen lapsen hoitovapaasta johtuen. Työntekijä oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja hän oli palannut ensimmäisen lapsensa saatuaan hoitovapaalta töihin. Hän ehti työskennellä kolmen ja puolen kuukauden ajan ennen kuin jäi uudestaan äitiysvapaalle toisesta […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus otti 3.2.2017 antamassaan ratkaisussa KKO 2017:4 kantaa kysymykseen siitä, olisiko työnantajan pitänyt tarjoa äitiys- ja muulla perhevapaalla olevalle osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan työnantajan on tarjottava palveluksessaan oleville osa-aikatyöntekijöille lisätyötä tarvitessaan lisää työntekijöitä näille sopiviin tehtäviin. Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa työnantaja oli solminut työntekijän perhevapaan aikana oppisopimuksen sekä palkannut […]
Lue koko uutinenTurun hovioikeus ei myöntänyt 30.1.2017 antamallaan päätöksellä jatkokäsittelylupaa asiassa, joka koski työnantajan oikeutta käsitellä työstä pois jääneen työntekijän työsuhdetta purkautuneena. Käräjäoikeuden asiassa antama tuomio jäi näin ollen pysyväksi. Kyseisessä tapauksessa työnantaja oli ilmoittanut pitävänsä työsopimusta purkautuneena työntekijän jätettyä palaamatta töihin viimeisimmän työnantajalle toimitetun lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman jälkeen. Ennen työsuhteen päättymistä työntekijä oli ollut sairaslomalla noin […]
Lue koko uutinenKorkein oikeus otti 29.9.2016 antamassaan ratkaisussa KKO 2016:62 kantaa työsuhteen purkamisen edellytyksiin työntekijän epärehellisen ja työnantajan toimintaohjeiden vastaisen menettelyn johdosta. Kyseisessä tapauksessa työntekijä oli anastanut hävikkituotteiksi kirjaamansa asiakkaan palauttaman vesimelonin ja neljäsosan hunajamelonista, jotka olisi toimintaohjeen mukaan pitänyt hävittää viemällä ne jätepuristimeen. Saatuaan tietää anastuksesta ja varattuaan työntekijälle tilaisuuden tulla kuulluksi, työnantaja oli purkanut työsuhteen. […]
Lue koko uutinenElintarvikealan yritys irtisanoi kaksi keskijohtoon kuulunutta työntekijää tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena. Lainvoimaiseksi jääneessä 13.6.2016 antamassaan tuomiossaan käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta ollut ja tuomitsi työnantajan maksamaan korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä toiselle työntekijälle 12 ja toiselle 14 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Korvausten määrään vaikuttivat erityisesti työntekijöiden pitkä työhistoria yrityksessä, heikot työllistymismahdollisuudet ja […]
Lue koko uutinenLähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työnantajan rajat ylittäviä palveluita tarjottaessa toiseen maahan tilapäisesti työhön lähettämää työntekijää. Suomeen lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin 18.6.2016 voimaan tulleella lailla. Uusi laki sisältää säännökset muun muassa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdoista, lähettävän yrityksen ja työn tilaajan velvollisuuksista sekä lain rikkomisen seurauksista. Ei muutoksia työehtoihin Uudella lailla ei muutettu lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehtojen […]
Lue koko uutinenLomalla sairastamista koskeva vuosilomalain säännös uudistui jälleen 1.4.2016 lukien. Kuluvalla 2.5. alkaneella lomakaudella sovelletaan siis näitä uudistuneita sääntöjä. Lakiin palautettiin säännös loman aikana alkanutta työkyvyttömyyttä koskevista omavastuupäivistä. Muutoksen myötä työntekijällä, jolla on oikeus yli neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosilomaan, on oikeus siirtää vuosilomaansa työkyvyttömyyden vuoksi ainoastaan niiltä osin kuin loma muutoin jäisi työkyvyttömyyden vuoksi […]
Lue koko uutinenÄlä anna asioiden pitkittyä. Meiltä saat kaikki työsuhteeseen liittyvät oikeudelliset palvelut samasta paikasta tarvitsetpa sitten vastauksen yksittäiseen kysymykseen, arvion jonkin menettelyn laillisuudesta, asiantuntija-apua työsopimuksen laatimiseen tai työsuhdetta koskevan erimielisyyden hoitamiseen.
Autamme siis kaikissa työsuhteisiin, työsopimuksiin ja työelämän riitatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Oheisesta linkistä löydät tarkemmat kuvaukset eri työelämän tilanteista, joissa sinun kannattaa miettiä yhteydenottoa asiantuntijaamme. Tutustu työsuhteisiin liittyviin kysymyksiin tarkemmin.
Käytämme verkkosivustollamme evästeitä analytiikkaan palvelun kehittämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.